Varnitsan säännöt

  1. LUKU Yleisiä säännöksiä

    1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

    Yhdistyksen nimi on Varnitsa ry. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuu.

    2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot

    Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä välisenä yhdyssiteenä ja heidän etujärjestönään sekä edistää historian harrastusta heidän keskuudessaan.

    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia sekä keskustelu-, kulttuuri-, liikunta-, huvi- ja muita vastaavia tilaisuuksia, pitää yhteyttä yhdistyksille tärkeisiin tahoihin, tekee matkoja historian kannalta merkittäviin paikkoihin sekä julkaisee omaa lehteä.

    3 § Toiminnan rahoittaminen

    Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää sekä varsinaisilta jäseniltään että kannattajajäseniltään jäsenmaksua. Yhdistyksellä on oikeus järjestää sellaisia taloudellisesti vähäarvoisia tapahtumia, joita voimassa oleva yhdistyslaki tarkoittaa ja jotka ovat yhdistyksen tarkoituksen mukaisia tai sitä tukevia. Tämän lisäksi yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia.

    4 § Yhdistyksen tilikausi

    Yhdistyksen tilikausi alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä (1.1.) ja päättyy joulukuun viimeisenä päivänä (31.12.).

    5 § Yhdistyksen tiedotus

    Yhdistyksen lakimääräiset asiakirjat julkaistaan sähköisellä ilmoitustaululla, jota ylläpidetään yhdistyksen verkkosivuilla. Muu tiedotus tapahtuu yhdistyksen hallituksen tarkoituksenmukaisimmiksi katsomia tiedotuskanavia pitkin.

    2. LUKU YHDISTYKSEN JÄSENYYS

    6 § Yhdistyksen jäsenet

    Yhdistyksen varsinainen jäsen on Itä-Suomen yliopiston perustutkinto- tai jatko-opiskelija, joka suorittaa historian pää- tai sivuaineopintoja ja on maksanut yhdistyksen jäsenmaksun. Jäsenyys voidaan erottaa opiskeluoikeuden päättyessä. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä yksimielisellä päätöksellään yhdistyksen jäseneksi myös muun jäsenmaksunsa maksaneen luonnollisen henkilön. Yhdistyksen kannattajajäsenenä voi olla yhdistyksen hallituksen kannattajajäseneksi hyväksymä luonnollinen tai juridinen henkilö. Yhdistyksen yleiskokous voi kutsua historian alalla ansioituneen, yhdistyksen toimintaa edistäneen tai muun yhdistyksen yleiskokouksen hyväksymän luonnollisen tai juridisen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi.

    7 § Jäsenien oikeudet ja velvollisuudet

    Yhdistyksen yleiskokouksessa on läsnäolo-, puhe-, esitys- ja äänioikeus sekä vaalikelpoisuus jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä. Kannattaja- ja kunniajäsenillä on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus, muttei äänioikeutta tai vaalikelpoisuutta. Yhdistyksen varsinainen- ja kannattajajäsen ovat velvollisia maksamaan jäsenmaksua. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

    8 § Jäsenmaksu

    Yhdistyksen jäsenmaksut kerätään yhdistyksen yleiskokouksen määräämällä tavalla.

    9 § Jäsenluettelo

    Yhdistyksen hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, josta selviää kunkin jäsenen nimi ja kotipaikka.

    Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilötietolaissa.

    Luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallitus.

    10 § Yhdistyksestä eroaminen

    Yhdistyksen jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen yleiskokouksessa.

    Eroamisilmoitus tulee merkitä hallituksen tai yhdistyksen yleiskokouksen pöytäkirjaan riippuen siitä kummalle asianomainen erostaan ilmoittaa.

    Jäsenmaksua ei palauteta.

    11 § Yhdistyksestä erottaminen

    Yhdistyksen hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen yksimielisellä päätöksellään, mikäli asianomainen jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä näissä säännöissä tai laissa määriteltyjä jäsenyyden ehtoja.

    Yhdistyksen jäsenen erottaminen on aloitettava asianomaiselle toimitettavalla kirjallisella ilmoituksella, joka kirjoitetaan kahtena kappaleena ja yhdistyksen arkistoon jäävään todistuskappaleeseen on merkittävä asiakirjan postituspäivämäärä tai siinä on oltava asianomaisen jäsenen asiakirjan vastaanottamisen todistava allekirjoitus. Ilmoituksen allekirjoittavat ensisijaisesti puheenjohtaja ja sihteeri.

    Ilmoitus tulee lähettää asianomaiselle vähintään seitsemää (7) päivää ennen erottamisasiaa käsittelevää hallituksen kokousta. Ilmoituksessa on käytävä ilmi erottamisasiaa käsittelevän kokouksen aika ja paikka sekä asianomaisen oikeus tulla kuulluksi kokouksessa ennen päätöksentekoa. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen yksimielisellä päätöksellään. Ennen päätöksentekoa hallituksen on kuitenkin varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus tulla kuulluksi.

    Asianomaisella jäsenellä on oikeus hallitukselle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella saattaa erottaminen seuraavan yhdistyksen yleiskokouksen ratkaistavaksi. Yleiskokouksessa erottamispäätös hyväksytään määräenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Asianomainen ei ole esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta. Erottamisasiaa käsittelevässä yleiskokouksessa on varattava mahdollisuus asianomaisen kuulemiseen ennen erottamispäätöksen tekoa.

    Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Päätös on merkittävä erottamispäätöksen tehneen kokouksen pöytäkirjaan, ja annettava tiedoksi asianomaiselle, mikäli tämä ei ole itse saapunut kyseiseen kokoukseen paikalle.

    3. LUKU PÄÄTÖKSENTEKO

    12 § Yhdistyksen päätösvalta

    Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen yleiskokouksessa.

    13 § Yhdistyksen yleiskokous

    Yhdistyksellä on kaksi sääntömääräistä yleiskokousta. Syyskokous pidetään marras-joulukuussa ja kevätkokous maalis-huhtikuussa.

    Syyskokouksen tehtävänä on erityisesti hyväksyä seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita seuraavaksi toimikaudeksi yhdistyksen hallitus, toimitussihteeri, lehden toimituskunta, kaksi tilin- tai toiminnantarkastajaa ja näille kaksi varatilin- tai toiminnantarkastajaa sekä mahdollisiin muihin yhdistyksen toimintaan liittyviin luottamustehtäviin valittavat henkilöt tai ehdokkaat.

    Kevätkokouksen erityisenä tehtävänä on edellisen toimintakauden tilin- tai toiminnantarkastajien lausunnon ja edellisen toimikauden hallituksen toimintakertomusten kuultuaan päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä edellisen toimikauden hallitukselle. Kevätkokous päättää myös jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta.

    Yhdistyksen ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, kun yhdistyksen yleiskokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään kymmenen yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiankäsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.

    14 § Kokouskutsu

    Hallituksen on julkaistava kokouskutsu yhdistyksen yleiskokoukseen vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen yleiskokousta. Kun yhdistyksen jäsenet ovat vaatineet ylimääräistä yleiskokousta, on hallituksen julkaistava kokouskutsu neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsu on julkaistava ainakin yhdistyksen sähköisellä ilmoitustaululla, jota ylläpidetään yhdistyksen kotisivuilla. Kokouskutsussa on mainittava yleiskokouksen ajankohta ja paikka sekä yleiskokouksessa käsiteltävät asiat.

    15 § Yleiskokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

    Yhdistyksen yleiskokous on laillinen, kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen ja voimassa olevan yhdistyslain mukaisesti.

    16 § Yleiskokouksen järjestäytyminen

    Yhdistyksen yleiskokouksen avaa kokoonkutsujana toimineen hallituksen puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen.

    Edellä mainittu henkilö johtaa yleiskokousta, kunnes yleiskokoukselle on valittu puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa sekä kaksi pöytäkirjan tarkistajaa. Tämän jälkeen yleiskokousta johtaa sille valittu puheenjohtaja.

    Yleiskokouksen toimihenkilöinä voivat toimia vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Yleiskokouksen toimihenkilöinä eivät voi toimia toimivan hallituksen jäsenet eivätkä kevätkokouksessa edellisen toimikauden hallituksen jäsenet.

    Hallitus voi myöntää yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle läsnäolo- ja puheoikeuden hallituksen kokouksiin, mikäli tämän aiheelliseksi katsoo. Yleiskokous voi vastaavasti myöntää yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle läsnäolo- ja puheoikeuden yleiskokoukseen.

    17 § Yleiskokouksen käsittelyjärjestys

    Yleiskokous on avattava ja päätettävä. Yleiskokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus tulee todeta. Yleiskokouksessa on varattava mahdollisuus tuoda esille yhdistykselle tärkeitä asioita, jotka eivät vaadi päätöksiä. Ennen päätösten tekoa yleiskokouksen on valittava toimihenkilöt yleiskokousta varten. Yleiskokouksessa käsiteltävät asiakohdat on suotavaa käsitellä tärkeysjärjestyksessä. Yleiskokouksen päätteeksi on varattava mahdollisuus yleiskokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyyn.

    18 § Jäsenen äänioikeus

    Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

    19 § Esteellisyys yhdistyksen yleiskokouksessa

    Jäsen ei saa yhdistyksen yleiskokouksessa äänestää tai tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

    Hallituksen jäsen ei saa äänestää päätettäessä tilin- tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallitusta, johon hän kuuluu.

    20 § Päätöksentekojärjestys

    Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei ole muuten määrätty. Tasatilanteessa tulos ratkaistaan arvalla.

    21 § Sääntöjen muuttaminen

    Yhdistyksen yleiskokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ¾ ääntenenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

    22 § Vaalit

    Yhdistyksen yleiskokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti. Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Tasatilanteessa tulos ratkaistaan arvalla.

    23 § Pöytäkirjan laatiminen

    Yhdistyksen yleiskokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy ilmi yleiskokouksessa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat yleiskokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkistajat, jotka allekirjoituksellaan hyväksyvät pöytäkirjan yleiskokouksen kulun mukaisena. Allekirjoitettu pöytäkirja on toimitettava yhdistyksen ilmoitustaululle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa yleiskokouksesta ja sen on oltava nähtävillä vähintään seitsemän (7) vuorokautta.

    Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada 1 ja 2 momentissa tarkoitetut pöytäkirjat nähtäväkseen.

    24 § Päätöksen moitteenvaraisuus ja mitättömyys

    Päätöksen moitteenvaraisuudesta ja mitättömyydestä on voimassa mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa on määrätty.

    25 § Erinäistä

    Yhdistyksen yleiskokous voi tarvittaessa hyväksyä yhdistykselle erityisen äänestys- ja vaalijärjestyksen, hallituksen johtosäännön sekä johtosäännön kullekin hallituksen jäsenelle erikseen. Niiden hyväksymisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Tasatilanteessa tulos ratkaistaan arvalla.

    4. LUKU YHDISTYKSEN HALLITUS

    26 § Hallituksen toimikausi

    Yhdistyksen hallituksen ja tilin- tai toiminnantarkastajien toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi.

    27 § Hallituksen tehtävä

    Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallitus valmistelee yhdistyksen yleiskokouksessa käsiteltävät asiat ja käyttää yhdistyksen toimeenpanovaltaa sekä edustaa yhdistystä. Hallitus on vastuussa yhdistyksen yleiskokoukselle.

    28 § Hallituksen kokoonpano

    Hallitukseen kuuluu yhdistyksen syyskokouksen päätöksen mukaisesti kahdeksasta kahteentoista (8–12) jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan syyskokouksessa suoraan hallitustehtäväänsä. Jokaiselle hallitukselle on valittava ainakin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, sekä rahastonhoitaja.

    29 § Hallituksen puheenjohtaja

    Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa yhdistyksen hallintoa hallituksen kautta ja kantaa kokonaisvastuu yhdistyksen toiminnasta.

    Puheenjohtajan tehtävänä on erityisesti kutsua koolle hallituksen kokouksia ja toimia niissä puheenjohtajana, ylläpitää työkykyistä ilmapiiriä yhdistyksen hallituksen sisällä, koordinoida hallituksen jäsenten tehtäviä, pitää yhteyttä yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeisiin yhteisöihin ja henkilöihin sekä edustaa yhdistystä, kun tätä ei ole erityisesti annettu jonkun muun hallituksen jäsenen tehtäväksi. Puheenjohtaja hallituksen toimeksiannosta kutsuu koolle myös yhdistyksen yleiskokoukset.

    30 § Hallituksen varapuheenjohtaja ja koulutus- ja sosiaalipoliittinen vastaava

    Varapuheenjohtajan tehtävänä on erityisesti toimia puheenjohtajan apuna ja tämän estyneenä ollessa sijaisena.

    Varapuheenjohtaja toimii myös yhdistyksen koulutus- ja sosiaalipoliittisena vastaavana.

    31 § Hallituksen sihteeri

    Sihteerin tehtävänä on erityisesti pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksista, huolehtia pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen ilmoitustaululla, ylläpitää yhdistyksen ilmoitustaulua, vastata yhdistykselle tärkeiden asiakirjojen arkistosta sekä huolehtia yhdistykselle tärkeiden asiakirjojen arkistosta niin, että siellä olevat asiakirjat ovat kaikkien näissä säännöissä tarkoitettujen henkilöiden saatavilla.

    32 § Hallituksen rahastonhoitaja

    Rahastonhoitajan tehtävänä on erityisesti vastata yhdistyksen taloushallinnosta ja maksuliikenteestä, seurata yhdistyksen varainkäyttöä, tiedottaa hallitusta yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta, huolehtia jäsenmaksujen keräämisestä, ylläpitää yhdistyksen jäsenluetteloa, huolehtia yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä yhdessä puheenjohtajan kanssa laatia yhdistykselle talousarvio seuraavalle tilikaudelle.

    33 § Muut hallituksen jäsenet

    Muiden hallituksen jäsenien tehtävistä määrää yhdistyksen yleiskokous.

    Hallitus voi halutessaan antaa hallitukselle kuuluvia tehtäviä tehtäviin suostuvan yhdistyksen jäsenen vastuulle. Tehtävien suorittamisesta on sovittava hallituksen kokouksessa, jossa myös tässä tarkoitettu henkilö on läsnä. Päätösvalta tehtävän suorittamisesta säilyy kuitenkin hallituksella.

    34 § Lehden toimitussihteeri

    Lehden toimitussihteerin valinnasta päättää yhdistyksen syyskokous ja erottamisesta yhdistyksen hallitus.

    Lehden toimitussihteerillä on oikeus milloin tahansa erota tehtävästään ilmoittamalla siitä lehden päätoimittajalle. Eroaminen astuu voimaan ilmoitushetkellä. Toimitussihteerin erotessa päätoimittaja ja toimituskunta sopivat pikimmiten keskenään uuden toimitussihteerin nimittämisestä

    35 § Lehden toimituskunta

    Lehden toimituskunnan valinnasta päättää yhdistyksen syyskokous ja yksittäisen jäsenen erottamisesta yhdistyksen hallitus. Päätoimittajan esityksestä toimituskuntaa voidaan täydentää myös kesken toimikauden.

    Lehden toimituskunnan jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota toimituskunnasta ilmoittamalla siitä lehden päätoimittajalle. Eroaminen astuu voimaan ilmoitushetkellä.

    36 § Yhdistyksen tilin- tai toiminnantarkastajat

    Yhdistyksellä on oltava kaksi (2) varsinaista tilin- tai toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varatilin- tai toiminnantarkastajaa.

    Kahden varsinaisen tilin- tai toiminnantarkastajan tai heidän ollessa esteellisenä varatilin- tai toiminnantarkastajan tulee hyvän tilin- tai toiminnantarkistustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto.

    37 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat

    Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla, kullakin yksin. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.

    Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Haasteen tai muun tiedoksiannon saanut henkilö on velvollinen välittämään haasteen tai muun tiedoksiannon muun hallituksen tietoon.

    38 § Hallituksen kokouksen kokouskutsu

    Hallituksen puheenjohtajan on esitettävä yhtäläinen kokouskutsu kaikille hallituksen jäsenille. Hallituksen on ilmoitettava kokouksen ajankohta ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat yhdistyksen ilmoitustaululla ennen kokousta.

    39 § Hallituksen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

    Hallituksen kokous on laillinen, kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen mukaisesti.

    Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla kokouksessa.

    40 § Hallituksen jäsenten äänioikeus

    Hallituksen kokouksissa on puhe-, esitys- ja äänioikeus vain hallituksen jäsenillä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Hallituksen kokouksissa asiamiehen käyttäminen ei ole sallittua.

    41 § Hallituksen kokousten avoimuus

    Hallituksen kokoukset ovat kaikille yhdistyksen jäsenille avoimia.

    Hallitus voi evätä oikeuden yhdistyksen jäseniltä osallistua kokouksiin, kun käsiteltävän asian luonne sitä erityisesti vaatii. Hallituksen kokouksissa hallitus voi myöntää halutessaan puhe- ja esitysoikeuden tiettyyn kokouksen asiakohtaan liittyen yhdistyksen jäsenille tai muille käsiteltävän asian kannalta tärkeiksi katsotuille henkilöille.

    Äänioikeutta hallituksen kokouksissa ei ole muilla kuin hallituksen jäsenillä.

    42 § Hallituksen päätöksentekojärjestys

    Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Tasatilanteessa kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee.

    43 § Hallituksen kokouksen käsittelyjärjestys

    Kokous on avattava ja päätettävä.

    Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus tulee todeta.

    Kokouksessa on varattava mahdollisuus tuoda esille yhdistyksen ja hallituksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita, jotka eivät vaadi päätöksiä.

    Ennen päätösten tekoa kokouksen tulee päättää asioiden käsittelyjärjestys.

    Kokouksen päätteeksi on varattava mahdollisuus kokouksen aikana esille tulevien uusien asioiden käsittelyyn.

    44 § Hallituksen jäsenen esteellisyys

    Hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen hallituksessa käsiteltävän asian käsittelyyn, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa tai joka koskee taloudellisen edun myöntämistä hänelle, hänen lähisukulaisellensa tai avopuolisolleen.

    45 § Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuus

    Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee voimassa olevaa yhdistyslakia tai näitä sääntöjä rikkomalla aiheutettua vahinkoa.

    46 § Hallituksen kokoonpanon muuttuminen kesken toimikauden

    Mikäli hallitus tai sen jäsen eroaa tai erotetaan hallituksesta kesken toimikauden, valitsee yhdistyksen yleiskokous uuden hallituksen tai sen jäsenen jäljelle olevaksi toimikaudeksi. Eroava hallitus on velvollinen jatkamaan toimintaansa, kunnes uusi hallitus on valittu.

    47 § Hallituksen kokouksen pöytäkirja

    Hallituksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, josta käy ilmi kokouksessa käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, jotka allekirjoituksellaan hyväksyvät pöytäkirjan kokouksen kulun mukaisena.

    Allekirjoitettu pöytäkirja on toimitettava yhdistyksen ilmoitustaululle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kokouksesta ja sen on oltava nähtävillä vähintään seitsemän (7) vuorokautta.

    48 § Hallituksen asiakirjojen julkisuus

    Hallituksen antamat julkilausumat, selvitykset ja selonteot, pöytäkirjat sekä muut kirjalliset asiakirjat ovat julkisia.

    Yhdistyksen jäsenellä on oikeus pyynnöstä saada tässä tarkoitetut asiakirjat nähtäväkseen. Hallitus voi kuitenkin erityisen yksityisen tai koko yhdistyksen edun nimissä määrätä asiakirjan salassa pidettäväksi. Hallituksen sisäiseen käyttöön ja asian valmisteluun liittyvät asiakirjat eivät ole julkisia, ellei hallitus toisin päätä.

    5. LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

    49 § Yhdistyksen purkautuminen ja lakkauttaminen

    Yhdistyksen purkautumisesta ja lakkauttamisesta on voimassa mitä voimassa olevassa yhdistyslaissa määrätään, ellei näissä säännöissä muuta määrätä.

    Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävissä yhdistyksen yleiskokouksessa, kummassakin ¾ ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

    Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen mahdolliset varat käytettävä historiallisen toiminnan, -tutkimuksen, -kirjallisuuden tai -opetuksen tukemiseen Itä-Suomen yliopistossa. Tarkemmasta varojen käyttämisestä päättää yhdistyksen purkautumisesta päättävä jälkimmäinen yleiskokous.

    50 § Sääntöjen suhde yhdistyslakiin

    Näiden sääntöjen ylittävä normi on voimassa oleva yhdistyslaki. Niiltä osin kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain säädöksiä.

    51 § Voimaantulo

    Nämä säännöt ovat yhdistyksen yleiskokouksen hyväksymät. Nämä säännöt astuvat voimaan, kun ne on merkitty voimassa olevan yhdistyslain tarkoittamaan rekisteriin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s